perjantai 29. marraskuuta 2013

Humaani menestystarina


YK:n tuorein kehitysraportti tuo hyviä uutisia kehitysmaista. Sen mukaan Ruandan, Nepalin ja Bangladeshin on mahdollista nousta köyhyydestä vielä elinaikanamme. Maissa on tapahtunut positiivista kehitystä, joka on seurausta kansainvälisistä ja kansallisista kehitysprojekteista. Raportin mukaan todistamme ennen näkemätöntä muutosta kehitysmaiden köyhyyden vähentämisessä. Koskaan historiassa elinolot eivät ole muuttuneet näin nopeassa ajassa vaikuttaen näin moneen ihmiseen. Köyhiä voidaan siis todella auttaa panostamalla koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen, infrastruktuuriin ja veden jakeluun. Tieto on hunajaa monelle lahjoittajalle. Yksilön auttamishalulla ja teoilla on merkitystä.

Rohkaisevat tulokset on saatu käyttämällä uutta elintasomittaria MPI:tä, (Multidimensional Poverty Index, Monitahoinen köyhyysindeksi). Tohtorit Sabina Alkire ja Maria Emma Santos kehittivät laskutavan vuonna 2010. Se käyttää köyhyyden mittareina aiemmin käytössä olleen tulon lisäksi yhdeksää uutta indikaattoria. Näitä ovat: ravitsemus, lapsikuolleisuus, koulutus vuodet ja osallistuminen, ruuanlaittopolttoaine, vesi, käymälähygienia, sähkö ja peitetty lattia. Ensimmäistä kertaa köyhyyttä ja kehitysprojektien avulla saavutettuja tuloksia voidaan vertailla monipuolisesti. Tällä toivotaankin olevan rohkaiseva vaikutus yksilön ja hallitusten tasolla köyhien maiden auttamisessa. 

Ei kuitenkaan makeaa mahan täydeltä. Luonnoskatastrofit tulevat lisäämään köyhyyttä tulevaisuudessa yhä etenevässä määrin. Brittiläisen ajatushautomon Overseas Development Instituten (ODI) "The geography of poverty, disasters and climate extremes in 2030" -raportin mukaan luonnonkatastrofien ja köyhyyden suhde näyttää kietoutuvan tiukasti yhteen erityisesti alueilla, joilla kärsitään äärimmäisestä köyhyydestä. Näin toteaa myös Maailmanpankki vuotuisessa kehitysraportissaan (World Development Report 2014, WDR).

Köyhyyden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden yhteydessä tulisi panostaa aina myös riskien hallintaan. Tällä hetkellä on tavallista puuttua katastrofien seurauksiin vasta kun vaurio on jo päässyt tapahtumaan. ODI:n ilmastotyöstä vastaava Tom Mitchell muistuttaakin, että kehitysavussa sataa dollaria kohden käytetään vain 40 senttiä luonnonkatastrofeihin liittyvien riskien tunnistamiseen ja niiden vähentämiseen. Lyhytnäköisyys syö siis turhaan varojen tehokasta käyttöä.

Paljon on kuitenkin saatu jo aikaiseksi. Jokainen opintiellä kulkeva pieni koululainen ottaa askeleita menestystä kohti. Vaikka haasteita riittää jatkossakin, on lohdullista tietää että köyhyyteen voi vaikuttaa. Tästä esimerkkinä Bangladeshin Dhakan slummissa asuva Mahmuda-tyttö. Hänelle koulun ovet aukesivat Fidan ”Eväät elämään”-keräykseen osallistuneiden suomalaisten avulla (http://www.slummikoulu.fi/kuvat-videot/mahmuda-uudessa-slummikoulussa/).

Mikäli YK:n tavoite äärimmäisen köyhyyden poistamisesta toteutuu vuoteen 2030 mennessä, on se todellinen maailmanluokan menestystarina, joka etsii vertaistaan ihmiskunnan historiassa!




Lähteet:
UNDP, The 2013 Human Development Report – "The Rise of the South: Human Progress in a Diverse World".

Sabine Alkire, Emma Santos: Measuring Acute Poverty in the Developing World: Robustness and Scope of the Multidimensional Poverty Index.

Overseas Development Institute (ODI) "The geography of poverty, disasters and climate extremes in 2030".

Kepa ry (globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö):

The Guardian:

Johanna Mäntynen:

Fida International, Suomi:
Daily Mail:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti