YK:n tuorein kehitysraportti
tuo hyviä uutisia kehitysmaista. Sen mukaan Ruandan, Nepalin ja Bangladeshin on
mahdollista nousta köyhyydestä vielä elinaikanamme. Maissa on tapahtunut
positiivista kehitystä, joka on seurausta kansainvälisistä ja kansallisista
kehitysprojekteista. Raportin mukaan todistamme ennen näkemätöntä muutosta
kehitysmaiden köyhyyden vähentämisessä. Koskaan historiassa elinolot eivät ole
muuttuneet näin nopeassa ajassa vaikuttaen näin moneen ihmiseen. Köyhiä voidaan
siis todella auttaa panostamalla koulutukseen, terveydenhuoltoon, asumiseen,
infrastruktuuriin ja veden jakeluun. Tieto on hunajaa monelle lahjoittajalle.
Yksilön auttamishalulla ja teoilla on merkitystä.
Rohkaisevat tulokset on
saatu käyttämällä uutta elintasomittaria MPI:tä, (Multidimensional Poverty
Index, Monitahoinen köyhyysindeksi). Tohtorit Sabina Alkire ja Maria Emma
Santos kehittivät laskutavan vuonna 2010. Se käyttää köyhyyden mittareina
aiemmin käytössä olleen tulon lisäksi yhdeksää uutta indikaattoria. Näitä ovat:
ravitsemus, lapsikuolleisuus, koulutus vuodet ja osallistuminen,
ruuanlaittopolttoaine, vesi, käymälähygienia, sähkö ja peitetty lattia.
Ensimmäistä kertaa köyhyyttä ja kehitysprojektien avulla saavutettuja tuloksia
voidaan vertailla monipuolisesti. Tällä toivotaankin olevan rohkaiseva vaikutus
yksilön ja hallitusten tasolla köyhien maiden auttamisessa.
Ei kuitenkaan makeaa mahan
täydeltä. Luonnoskatastrofit tulevat lisäämään köyhyyttä tulevaisuudessa yhä
etenevässä määrin. Brittiläisen ajatushautomon Overseas Development Instituten
(ODI) "The geography of poverty, disasters and climate extremes in 2030"
-raportin mukaan luonnonkatastrofien ja köyhyyden suhde näyttää kietoutuvan tiukasti
yhteen erityisesti alueilla, joilla kärsitään äärimmäisestä köyhyydestä. Näin
toteaa myös Maailmanpankki vuotuisessa kehitysraportissaan (World Development
Report 2014, WDR).
Köyhyyden vähentämiseen
tähtäävien toimenpiteiden yhteydessä tulisi panostaa aina myös riskien
hallintaan. Tällä hetkellä on tavallista puuttua katastrofien seurauksiin vasta
kun vaurio on jo päässyt tapahtumaan. ODI:n ilmastotyöstä vastaava Tom Mitchell
muistuttaakin, että kehitysavussa sataa dollaria kohden käytetään vain 40
senttiä luonnonkatastrofeihin liittyvien riskien tunnistamiseen ja niiden
vähentämiseen. Lyhytnäköisyys syö siis turhaan varojen tehokasta käyttöä.
Paljon on kuitenkin saatu jo
aikaiseksi. Jokainen opintiellä kulkeva pieni koululainen ottaa askeleita
menestystä kohti. Vaikka haasteita riittää jatkossakin, on lohdullista tietää
että köyhyyteen voi vaikuttaa. Tästä esimerkkinä Bangladeshin Dhakan slummissa
asuva Mahmuda-tyttö. Hänelle koulun ovet aukesivat Fidan ”Eväät
elämään”-keräykseen osallistuneiden suomalaisten avulla (http://www.slummikoulu.fi/kuvat-videot/mahmuda-uudessa-slummikoulussa/).
Mikäli YK:n tavoite
äärimmäisen köyhyyden poistamisesta toteutuu vuoteen 2030 mennessä, on se
todellinen maailmanluokan menestystarina, joka etsii vertaistaan ihmiskunnan
historiassa!
Lähteet:
UNDP, The 2013 Human
Development Report – "The Rise of the South: Human Progress in a Diverse
World".
Sabine Alkire, Emma Santos: Measuring
Acute Poverty in the Developing World: Robustness and Scope of the
Multidimensional Poverty Index.
Overseas Development
Institute (ODI) "The geography of poverty, disasters and climate extremes
in 2030".
Kepa ry (globaalien
kehityskysymysten asiantuntijajärjestö):
The Guardian:
Johanna Mäntynen:
Fida International, Suomi:
Daily Mail:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti