keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Mielikuvilla tuhoon tai nousukiitoon



Mielikuvissamme jylläävät stereotypiat määrittävät usein mikä on sallittua, mikä ei. Minkä näköinen on tietyn ihmisryhmän edustaja ja miltä fysioterapeutin vastaanoton julkisivun tulee näyttää.

Se miten pukeudumme on viestintää. Tahallista tai tahatonta. Myös kirjainten ja tekstien ulkoasu viestii paljon muutakin, kuin kyseessä olevien lauseiden ja sanojen antaman informaation.

Jos hammaslääkärin ikkunaan on teipattu firman nimi verenpunaisella, 70-luvun hippi- ja rockmaailmasta innoitusta hakeneella fontilla, asiakas todennäköisesti kauhistuu ja etsii kliinisemmältä näyttävän poraajan. Tai jos hautaustoimiston ulkoasu fontteineen ja värimaailmoineen muistuttaa pesulaa, on luultavaa, että läheisiään surevat omaiset laahustavat jonkin toisen toimiston ovelle.

Mielikuvilla ja stereotypioilla, sillä minkälaisia tunteita jokin asia meissä herättää, ja miten mielissämme ajattelemme jonkin asian olevan, on suuri merkitys visuaalisessa viestinnässä. Kuten Christoffer Leka totesi Muotoiluinstituutin visuaalisen viestinnän seminaarissa, vääränlaisia mielikuvia luomalla voi jopa tuhota yrityksensä. Ei ole siis ollenkaan samantekevää kuinka paljon yritys panostaa graafiseen suunnitteluun. Sillä ei voi pelastaa huonoa tuotetta, mutta hyvän tuotteen kanssa se luo parhaat mahdolliset edellytykset menestykseen.

Onneksi on ammattilaisia, joilla on tietämystä ja silmää visuaalisen viestinnän suunnitteluun.


Muutaman heistä löytää täältä: http://www.designkumina.fi/

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Viestinnän kevät



Ennen tätä kevättä viestintä on ollut minulle kokonaisuudessaan aika epämääräinen käsite. Mitä se tarkoittaa? Ja mitkä kaikki asiat siihen liittyvät? Ilmassa tuntui olevan vain kysymyksiä ja käsitteitä. Hahmotin kyllä, että minä viestin, sinä viestit, me viestimme.

Opetuksessa läpi käymämme teoriajakso, sekä erityisesti käytännön tehtävät, yhdistysviestintätehtävä erityisesti, avasi viestinnänmaailman lainalaisuuksia. Ymmärsin paremmin minkälaisia viestinnän työkaluja on olemassa ja miten niitä tulisi käyttää. Tärkeimpiä oppeja edellä mainittujen lisäksi lienee viestinnän suunnittelun merkityksen ymmärtäminen.

Yhdistysviestintätehtävä opetti, että yrityksen/yhdistyksen viestintää tulee todella pohtia. Suunnitelmallisuus viestinnässä on kaiken a ja o.

Viestinnälle olisi ihan ensiksi hyvä miettiä tavoitteet, jotta voidaan alkaa suunnittelemaan millä toimenpiteillä niihin päästäisiin. Jos emme pohdi tietoisesti miten viestintää tulisi tehdä, on erittäin helppoa ajautua umpikujaan. Satunnainen huseeraaminen yhdistyksen nettisivujen parissa voi kääntyä yhdistystä vastaan, jos esimerkiksi viestin sisältöön, sen tehokkuuteen, kohderyhmälle sopivuuteen ja oikeakielisyyteen ei ole kiinnitetty huomiota. Laiskasti päivitetyt yhdistyksen nettisivut eivät anna yhdistyksestä tehokasta kuvaa. 

Viestintä on yrityksen/yhdistyksen kasvot ulospäin, ja olisikin hyvä tarkastella peilikuvaa tarkasti, ennen kuin sen näyttää muulle maailmalle. Toisin sanottuna, mustanmakkaran riekaleet hampaanvälissä eivät välttämättä kotioloissa haittaa, mutta ne saattavat aiheuttaa yleisillä paikoilla huvitusta. Jos ei muuten, niin ainakin uskottavuus saattaa hieman kärsiä.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Kevät






 Katselen avaimenreiästä ulos. Ihmettelen tapahtunutta muutosta. Polulle on tiputeltu hevosenkenkiä. Kaukaa vihreän keitaan takaa siintää pulppuava suihkulähde. Se tulvii yli ja kastelee maata, joka on alkanut jo syntyä uuteen kevääseen. Kuin taikurinsauva olisi heilahtanut ja luonut luonnon uudestaan. Auringon valo hohtaa uusissa lehdissä. Yht´äkkiä kuulen nuolen suhahtavan takaseinään. Käännyn, ja näen pelottavan varjon. Kuka tuo on jota pelkään? Herään matkapuhelimen pirinään.



Päijät-Häme-wiki kokoaa paikallistietoa



Vuodenvaihteessa julkaistu nettifoorumi Päijät-Häme-wiki on kaikille Päijät-Hämeen paikallistiedosta kiinnostuneille tarkoitettu kanava. Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän foorumin tarkoitus on tarjota tietoa, jota ei välttämättä löydy mistään muualta. Sivustolle voi lisätä oman käyttäjätunnuksen avulla artikkeleita, kuvia ja youtube-videoita haluamastaan Päijät-Hämeeseen liittyvästä aiheesta. Lisäksi jo olemassa olevaa muiden lisäämää aineistoa voi päivittää. Wiki-muotoon tehdylle foorumille toivotaan monipuolista aineistoa aina paikallisista muisteloista henkilöihin, ja ajankohtaisiin tapahtumiin.

Lahden kaupunginkirjasto tarjoaa koulutusta wiki-kirjoittamiseen. Seuraavat kaikille avoimet kurssit järjestetään Lahden kaupunginkirjastossa 14.4. ja 16.4. Lisätietoja ja ohjeita kirjoittamiseen saa projektista vastaavalta verkkopalvelusuunnittelija Merja Taavilalta.


maanantai 31. maaliskuuta 2014

Viestinnän ammattikenttä



Viestintäala, kuten myös journalismi on muuttunut rajusti vuosien myötä. Viestinnän perinteinen lääkeruiskumalli on vaihtunut organisaation ja kohderyhmien väliseen keskustelevampaan viestinnän malliin, jossa aktiivisella dialogilla on keskeinen rooli.

Myös viestinnän ammattilaisen työkentästä on tullut laajempi. Tänä päivänä on osattava kirjoittaa, hallittava monia eri tietoteknisiä sovelluksia, seurattava somekanavia ja oltava aktiivinen tiedon etsijä ja jakaja. Markkinointiosaamista tulee olla ja esiintymistaidot pitää olla kunnossa. Asiansa on esitettävä uskottavasti ja kohderyhmälle soveltuvalla tavalla. Viestintä on monen asian kanssa yhteen kietoutunut monialainen kokonaisuus.

Kohderyhmien tuntemus onkin oma asiansa. Viestinnän ammattilaisen tulee tunnistaa eri ihmistyyppejä ja miettiä viestintää heitä silmällä pitäen. Tässä asiassa on lähestytty markkinoinnista tuttua segmentointia. Myös strategisen osaamisen tarve on lisääntynyt. Usein työpaikkailmoituksissa näkee haettavan viestinnän ”ihmenaista/miestä”, jolla olisi mitä moninaisimmat sovellukset ja härvelit hallussa, sekä suvereeni, todistettu some-osaaminen hyppysissä. Kuitenkaan kukaan ei tunnu osaavan määritellä, mitä tämä ”todistettu hallussa oleva somen erinomainen edelläkävijämäinen käyttäminen” on.

Viestinnän ammattitehtävät ovat moninaisia ja mitä korkeammalla viestintäihminen organisaation hierarkiassa on, sitä enemmän hänen tulee osata suunnitella viestintää järjestelmällisesti yrityksen tavoitteiden mukaisesti. Tehtävät edellyttävät yhteiskunnan ja median eri kanavien aktiivista seuraamista ja viestinnän suhteuttamista siihen. Perusviestintätehtävät taas koostuvat erilaisten tiedotteiden ja tekstien tuottamisesta eri kanaviin, ja perustason viestinnän suunnittelun osaamisesta.

Konkreettisiin viestinnän käytännön töihin itselläni ei ole oikein kosketusta. Aihe tuntuu leijuvan hieman ilmassa, enkä ole saanut siihen samanlaista otetta, kuin esimerkiksi perus journalistisen jutun kirjoittamiseen. Tämä lienee kuitenkin vain harjoituksen puutetta.

Viestinnän merkitys kasvaa ja kanavia on tullut hurjasti lisää. Työpaikkoja pitäisi siis haluaville tulevaisuudessa löytyä. Kuulemani perusteella myös viestinnän opiskeluun on useita polkuja. Entinen kansanopiston opiskelija Siiri Salo kertoi meille journalismin opiskelijoille omasta tiestään Vaasan yliopiston viestinnän opiskelijana. Hän opiskelee yhteisöviestintää ja kertoi haluavansa erikoistua yritysten kriisiviestintään. Erikoistuminen johonkin tiettyyn viestinnän erikoisalueeseen tuli ainakin itselleni uutena tietona. Jotenkin en osannut edes ajatella sellaista mahdollisuutta.